HELMI KOIVIOLA - NÄYTTELY / EXHIBITION

Poikkesin galleria Saskian taidenäyttelyssä, ja sehän oli viehättävä: ikaalislaisen Helmi Koiviolan (s. 1950) grafiikkaa. Tekniikka on etsaus ja akvatinta, joita paperilla on päällekkäin monia kerroksia. Kerroksellisuudesta syntyy lukemattomia värivivahteita, lähinnä ruskeaa, vihreää, sinistä ja mustaa. Kuvien tunnelma on aika sadunomainen, lempeä. Ihmiset puuhastelevat arkiaskareissaan, ympäristöissä on paljon luontoa, vettä, tuulta, valoa ja eläimiä. Joitain yhtymäkohtia on aistivinaan esimerkiksi Outi Heiskasen ja Hugo Simbergin grafiikkaan tai Tove Janssonin Muumi-hahmoihin. Kuvissa on jotain herkkää symboliikkaa, jota katsoja voi hyvin tulkita omien kokemustensa ja tuntemustensa mukaan. Mitä merkitsevät useissa kuvissa olevat puhalluskukkien muodot, voikukan laskuvarjoja vai jotain ihan muuta?

I stopped over at gallery Saskia in Tampere at an art exhibition, and it was charming: Helmi Koiviola´s (b. 1950) graphic works. The technique is etching and aquatint, which there are on a paper several layers on top of each other. The layering constructs countless shades of colours,

mainly brown, green, blue and black. The atmosphere in the pictures is quite fairy-tale-like, gentle. People are tinkering with their everyday chores, in the surroundings there is a lot of nature, water, wind, light, and animals. I felt some confluence with Outi Heiskanen´s and Hugo Simberg´s graphic works and Tove Jansson´s Moomin books. There is kind of delicate symbolism, which the viewer can easily interpret along his/hers own experience and feelings. What is the meaning of the shapes of the blowing flowers in many pictures, parachutes of dandelions or something quite else?

Ta-Ta-Takapotku

Tässä on logo pienelle Fantasy Football Premier League - miniliigallemme Tammelan ja Tahmelan Takapotku, tuttavallisesti vain Ta-Ta-Takapotku. Suomen pimeässä talvessa oman jalkapallojoukkueen kokoaminen, valmentajana toimiminen ja muutaman kaverin kanssa kilpaileminen tuo kummasti väriä viikonloppuihin. Logo on linoleikkaus ja pieni 8 x 8 cm.

Here is a new logo for our small Fantasy Football Premier League`s mini league Tammela & Tahmela Backward Shot, familiarly Ba-Ba-Backward Shot. It brings nicely some colours to assemble your own team, act as a coach, and compete with some friends. This logo is a linocut and small 8 x 8 cm.

Kissakortti: 83 / Cat Card: 83

Skottilainen Elisabeth Blackadder (s. 1931) kuvaa usein kissoja luonnosmaisesti erilaisissa kissamaisissa asennoissa. Tässä Venice Cats (Venetsian kissoja) - etsauksessa on kahdeksan kissaa, mustia, raitaisia ja keltaisia, edestä, takaa, seisomassa ja makaamassa. Kuvassa on myös kolme pulua, mutta niitä kissat eivät tunnu edes häiritsevän. 

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
Scottish Elisabeth Blackadder (b. 1931) portrays often cats sketchily in different catlike positions.  In this etching called Venice Cats there are eight cats, black, stripy and yellow, from the front and back, standing and lying down. There is also three pigeons in the picture, but the cats seem not to bother them.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

MARTTI INNANEN

Art Pispalan tammikuun naivisminäyttelyssä näkee yhden harvinaisen maalauksen, Suomen tunnetuimman naivistin, viime vuoden lopulla kuolleen Martti Innasen (1931-2014) työn: Nopanpelaaja odottaa asiakkaita egyptiläisen linja-autoaseman käymälässä. Teos on vuodelta 1966 ja Innasen tapaan kovalevylle maalattu. Innasen töissä on usein tällainen humoristinen selittävä nimi, hiukan koulupoikahuumoriin viittaava kuten tämä kuvakin. Mitä siinä oikein tapahtuu? Nopanpelaajasta näkyvät vain jalat ja lattialla oleva Tyrvään Sanomat-lehden sivu. Viereinen käymälä on tyhjä ja vesisäiliössä on teksti HUU-HAA HUBER, joka viittaa Innasestä käytettyyn nimitykseen Huu-Haa-Innanen. Vallalla on jonkinlainen rotujen sekamelska. Oikealla oleva turbaanipäinen hahmo onkin käärmeenlumooja noppapeli kädessään ja tupakka suussa hampaat välkkyen. Seinää vasten nojaa haulikko. Vasemmalla puolella mustaihoinen hahmo keihäs kädessään ihmettelee seinän kirjoitusta, kamelin kuva toteaa: Töö. Tila vaikuttaa melkein vankiselliltä, kalterit ikkunoissa ja perspektiivi tekee tilasta ahtaan. Käymälän katolla on joku lintu kahlittuna keppiin ja takaseinällä odottavat ämpäri ja lattianpesin. Mieleen tulevat 1950-1960-lukujen suomalaiset kaukokaipuuta ihannoivat iskelmät kuten Arabi Ahab. Tässä kuvassa ei varmaankaan ole mitään todellisuuspohjaa, se on pelkkää naivistista fantasiaa. Kuva on todella lapsellinen jos sitä yrittää verrata nykyisiin rotuja ja uskontoja koskeviin ennakkoluuloihin ja kärjistyksiin.

***********
You can see in Art Pispala´s Naïve Art exhibition in January a rare painting, Finland´s best known Naïve artist Martti Innanen´s (1931-2014) work: Dice Player Waiting Customers in an Egyptian Bus Station´s Toilet. The painting was done in 1966 and painted on cardboard like all Innanen´s works. His paintings usually have this kind of humorous explanatory name, a bit like schoolboy humour as is this painting also. What is really happening in the picture? from the the dice player only his feet are visible, and on the floor there is a page of a local newspaper Tyrvää News. The adjoining toilet is empty and on the water tank there is the text: HUU-HAA-HUBER, which is referring to Innanen´s nickname Hoo-Haa-Innanen. There seems to be some kind of jumble of races. On the right the turbaned character is actually a snake charmer, he is holding perhaps a dice game on his palm and smoking with his teeth gleaming. A shotgun is leaning against the wall. On the left a black character with a spear in his hand is wondering the writing on the wall, the picture of a camel says: Töö. The space is almost like a prison cell, bars on the windows and the perspective makes the room very small. On the roof of the toilets is a bird chained to a stick, and on the back there are a bucket and a floor brush. Old popular songs of the 1950´s and 1960´s come to my mind, for example Ahab The Arab. There is surely not anything reality or facts in this picture, just Naïv phantacy. The picture is really childish if you try to compare it to current racist and religious prejudices and exaggerations.

JANNE LAINE - NÄYTTELY / EXHIBITION

Tämä on tosi harvinaista herkkua: graafikon taidenäyttely täyttää kotikaupungissaan kokonaisen taidemuseon. Janne Laineen (s. 1970) taidokkaita heliogravyyreja ja muutakin grafiikkaa on Tampereen taidemuseossa noin 200 työtä. Pidin eniten tunnelmallisista aika tummasävyisistä maisema-, pilvi-, sade- ja vesiaiheista. Olen aiemmin ihastellut Laineen töitä mm. Helsingissä galleria Duetossa, jossa näin hienot kokoelmat italialaisia hautamuistomerkkejä ja täytettyjä apinoita esittävät sarjat. Osa näistä on Tampereellakin. Yhteistyössä Outi Heiskasen (s. 1937)  kanssa toteutettu isokokoinen mielikuvituksellinen maisema, jossa seikkailevat Heiskasen eläinhahmot on myös mukana taidemuseossa, sitä ei kyllästy tutkimaan. 

This is a  really rare treat: an art exhibition of a graphic artist fills the whole art museum in his home town. Janne Laine´s (b. 1970) elaborate heliogravures and other forms of graphic, about two hundred works, are in Tampere Art Museum. I liked most of the atmospheric and rather dark themes of  landscapes, clouds, rain, and water. I have earlier admired Laine´s works for example in Helsinki in gallery Duetto, where I saw fine series of Italian tomb stones and stuffed apes. Part of these are also in Tampere. In Tampere Art Museum there is also a large imaginative landscape with fanciful animals in collaboration with Outi Heiskanen (b. 1937). I will not get tired to examine it. 

Janne Laine & Outi Heiskanen

Kissakortti: 82 / Cat Card: 82

Les amis (Kaverukset) on tämän Ariel Wisniewskin valokuvan nimi. Kuva on otettu varmasti Pariisissa parikymmentä vuotta sitten. Keltainen kissa on pomo  ja ylpeä asemastaan. Sillä on punainen kaulapanta ja siinä kulkunen. Mustavalkoinen kaveri tuntuu olevan kuin vartiossa ja tarkkailee varuillaan ympäristöään kun keltainen kissa sulkee raukeasti silmänsä.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********

Les amis (Good Friends) is called this Arial Wisniewski`s photograph. The photo was surely  taken in Paris a couple of years ago. The yellow cat is the boss and proud of her position. She has a red collar with a bell. The black and white cat is keeping a watch and observing the surroundings when the yellow cat drowsily closes her eyes.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

HELSINKI : GALLERIAKIERROS / GALLERY TOUR

J.O.Mallander

Loskainen päivä Helsingissä ja viisi galleriaa päivän piristykseksi. Galerie Anhavassa ilahdutti J.O. Mallanderin (s. 1944) retrospektiivinen näyttely. Töitä oli 1960-luvulta alkaen ja niissä välittyi hienosti käsitetaiteen ei virtaukset, näennäinen helppous, hauskat ideat ja yksinkertainen kauneus. Suomessa siis oli joku, joka ihan oikeasti oli undergroundia, käsitetaidetta ja kansainvälisten suuntausten keskipisteessä. Valkoisten tiilien kokoaminen erilaisiin muodostelmiin ja tekstien tai esineiden (avain peilissä, piippu Magritten tapaan) sijoittelu paperille tai kuvaan tuntui edelleen tuoreelta. Pidin myös ihan selkeistä mustavalkoisista valokuvista.
Vaikutteiden tunnustaminen ja etsintä jatkui Jyrki Siukosen (s. 1959) näyttelyssä Kluuvin galleriassa. Hän esitteli vaikutteitaan (John Gage, Laurie Anderson ja Vladimir Tatlin) enemmän kuin omia töitään. Mutta olihan siellä A-tikas, tuulikone ja äänetönTheremin. Käsitetaidetta siis tämäkin ja näyttely oli kaunis. 

Elina Brotherus

Takautumia oli myös Elina Brotheruksen (s. 1972) valokuvissa galleria Amassa. Hän kuvaa ja lavastaa useimmiten itseään. Liikuttavia ovat yksinäiset kuvat, jotka on kuvattu 12 vuotta aikaisemmin asunnossa Pariisissa, joka on täynnä keltaisille post-it-lapuille ranskaksi kirjoitettuja esineiden nimiä kielen opiskelua varten. 
Galleria Duettoon menin katsomaan Anniina Vainionpään (s. 1979) puupiirroksia. Työt olivat isoja ja teknisesti hienoja, monivärisiä ja kerroksellisia. Joissakin töissä hiukan häiritsi aihe: kaunistellut valokuvamallin tyyliset naiset pitkine ripsineen.
 Vielä jaksoin raahautua galleria Heinoon, jossa näyttely oli melkein kokonaan musta. Mika Karhun (1969) pigmenttivedokset ja tussipiirrokset olivat täynnä tunteita ja vääntyneitä, groteskeja, uhkaavan tai alistuneen tuntuisia hahmoja. Suurikokoisessa työssä Emotionaalinen spekulaatio näkyivät vain enkelimäisen hahmon silmät ja jalat sekä kaapu. Anne Tompurin (1958) 18 mustavalkoista muunnelmaa guassilla ja pigmentillä samoista kasvoista täyttivät koko huoneen. Silmät olivat näissä nukkemaisissa kuvissa pääosassa. Tunnelma oli aavemainen, etäinen ja symbolinen. 

***********

Jyrki Siukonen

A slushy day in Helsinki and five galleries to brighten up the day. J. O. Mallander´s (b. 1944) retrospective exhibition delighted in galerie Anhava. There were works from the 1960´s and they epitomized finely different trends of the conceptual art, apparent ease, funny ideas and simple beauty. There actually was somebody in Finland, who really was part of the underground, in the middle of the conceptual art and international art trends. It felt still fresh to see how Mallander assembled white tiles to different formations and has arranged texts and objects (a key on a mirror, a pipe a´la Magritte) on a paper or picture. I also liked plain black and white photographs. 
Recognition of influences continued in Jyrki Siukonen´s (b. 1959) exhibition  in Kluuvi gallery. He introduced his influences (John Gage, Laurie Anderson and Vladimir Tatlin) more than his own work. But still there were A ladder, wind machine and silent Theremin. Conceptual art even this exhibition and it was beautiful.
There were flashbacks also in Elina Brotherus´s (b. 1972) photographs in Ama gallery. She usually photographs and also stages herself. The pictures that she photographed 12 years ago in her apartment in Paris were touching:  lonely rooms are filled with yellow post-it notes on every object with French words for learning the language. 

Anniina Vainionpää

I went to Duetto gallery to see Anniina Vainionpää´s (b. 1979) woodcuts. They were large and technically fine, multicoloured and layered. In some works I was distracted by the subject: beautified women like models with their long eyelashes. 
Still I was able to drag myself to gallery Heino: there the exhibition was almost totally black. Mika Karhu´s (b. 1969) pigment photos and ink drawings were full of feelings and twisted, grotesque, threatening or resigned figures. In the large picture Emotional speculation there were visible only the eyes, feet and robe of a angel-like form. Anne Tompuri´s (b. 1958) 18 black and white variations in gouache and pigment of the same face filled the whole room. The eyes were the main issue in these doll-like faces. The feeling was ghostly, distant and symbolic.

Mika Karhu

Anne Tompuri

PILVET PISPALAN HARJUN YLLÄ / CLOUDS OVER PISPALA RIDGE

Ehkä tämä jo olisi viimeinen muunnelmani näkymästä Pispalan harjulta Pyhäjärvelle. Nyt lisäsin kolme linoleikkausta (kaksi perhosta ja sudenkorento) harjun yllä olevien pilvien sekaan. Pilvet tein pastellipiirroksena ja on siellä hiukan hopeakiillettäkin. Kävin katsomassa elokuvan: Mike Leighin Mr. Turner. Filmi ei ollut niin hyvä kuin odotin. Mutta olisikohan William Turner vaikuttanut tähän kuvaani?

Perhaps this is the last version of the view over Näsijärvi from Pispala ridge. Now I added three linocuts (two butterflies and one dragonfly) amongst the clouds over the ridge. I made the clouds as a pastel drawing, and there is even a bit of silver glitter. I went to see a film: Mike Leigh´s Mr Turner. The film was not so good as I had expected it to be. But might there be some influence of William Turner in this picture?

Kissakorttien kokoelmasta: 81 / From Cat Card Collection: 81

Englantilaisen Julian Trevelyanin (1910-1968) grafiikka on mestarillista. Varsinkin hänen kuvansa rakennuksista ja peltomaisemista ovat hienoja, viivat kiehtovia ja värit pelkistettyjä, usein taitettuja ja selkeitä. Tämä kortti esittää Emmanuel Collegea Cambridgen yliopistossa ja alkuperäinen litografia on tehty vuosien1959-1962 välillä. Musta kissa kävelee vanhoilla kivilaatoilla ja kulmassa on kampukselle niin tyypillinen polkupyörä.

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********
English Julian Trevelyan´s (1910-1968) graphic works are masterly. Especially his pictures of buildings and scenes of fields are elegant, the lines are intriguing and the colours reduced, often broken but crisp. This card represents Emmanuel College in Cambridge university, and the original lithograph was done between 1959-1962. A black cat is walking over the ancient stones and in the corner there is a bicycle - so typical to the campus. 

.

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

SULAT / FEATHERS

Tein pari sulkaa lisää linoleikkauksina. Sulkien kaiverrus olikin hauskaa ja helppoa. Varmaan näille tulee käyttöä jossain isommassa kuvassa.

I made a couple of feathers as linocuts. It was fun and easy to carve feathers. Surely these will come handy in some bigger linocut.

KANAHAUKKA PISPALAN HARJULLA / GOSHAWK OVER PISPALA RIDGE

Nyt lopetan linoleikkausten lisäämisen tähän aika isoon (50 x 30 cm) kuvaan kanahaukasta Pispalan harjun yllä. Kuvassa on useita erillisiä linoleikkauksia: Pispalan harjumaisema, kissa oikeassa alakulmassa, kanahaukka, harakka, rastas, kaksi pääskystä ja kaksi sulkaa sekä oranssi aurinko. 

Now I stop adding more linocuts to this rather big (50 x 30 cm) picture of a goshawk over Pispala ridge. In this picture there are several separate linocuts: the landscape of Pispala ridge, a cat on the right side at the bottom, a goshawk, magpie, thrush, two swallows and two feathers and an orange sun.

Kissakorttien kokoelmasta: 80 / From Cat Card Collection: 80

Recumbent Lion, facing Right, about 1660-5 (Makaava leijona, katse oikealle, noin 1660-5) on merkitty tämän kortin nimeksi. Kuulostaa melko kylmältä ja tieteelliseltä, museomaiselta. Kuva on Rembrandtin (1606-1669) ruskealle paperille ruskealla musteella piirtämä  leijona. Leijonan pää on suhteettoman suuri, mikä korostaa sen voimaa. Mutta takajalat päpertyvät pieninä kuin sukulaisellaan kissalla. Kaunis ja ilmeikäs piirros muutamalla mustekynän vedolla!

Olen vuosien aikana kerännyt aikamoisen määrän kissakortteja. Museoiden kaupat ovat oikeita aarreaittoja kissakorttien kerääjälle. Useat korteistani ovat taidekortteja.

********

Recumbent Lion, facing Right, about 1660-5 is the name of this card. It sounds rather cold and scientific, museum-like. The picture is Rembrandt´s (1606-1669) drawing of a lion with brown ink on brown paper. The head of the lion is disproportionately large, which emphasizes it´s power. But the hind legs curl up small just like it´s relative cat´s paws. A beautiful and expressive drawing with a few pen lines. 

I have collected quite a large number of cat cards over decades. Museum shops are treasure-troves for a cat card collector. Several of my cat cads are art cards.

ART PISPALA - NAIVISTIT 2015 / NAÏVE ARTISTS 2015

Galleristi Petri Nieminen on jälleen koonnut Art Pispala-galleriaansa perinteisen tammikuun naivistinäyttelyn. Mukana on parikymmentä taiteilijaa ja parisataa työtä lattiasta kattoon kahdessa huoneessa. Omia töitäni on mukana entiseen tapaan, ja nyt mukana on yksi aika iso, kimalteleva ja värikäskin työ mustavalkoisten linoleikkausten lisäksi: Perhosten herra. Samoin uutta ovat myynnissä olevat kehystämättömät vedokset. Tässä näyttelyssä värejä riittää ja pimeän talven keskellä lämpöä. Etenkin naistaiteilijoiden työt viehättävät. Anita Backlundin Kolme kylää on selkeä ja samalla koristeellinen. Annukka Grönlundin Salaisessa puutarhassa on hänelle tyypillinen rehevä viidakko. Petra Heikkilän Maajussille morsian henkii suvaitsevaisuutta ja rakkautta. Aune Paulinin Maaliskuussa on jotain alkuperäisen naivismin syvintä olemusta: laaja perspektiivi, paljon yksityiskohtia, tekijälle tuttu maisema, joka ehkä on loihdittu kankaalle muistista. Minulle Aune Paulin (1925-2007) on ihan uusi naivistinimi. Hän oli

Aune Paulin

nuoruudessaan töissä Rörstrandin posliinitehtaalla ja toimi pitkään animaatiopiirtäjänä, kunnes kaatui ja loukkasi ranteensa. Vasta 1970-luvulla hän alkoi maalata naivistisia töitään. Mieleen nousee luonnollisesti Grandma Moses. Riitta Oittisen mustavalkoiset tussityöt muistuttavat puu- tai linoleikkauksia, esimerkiksi hauska Ketun kuutamo. Hannu Riikosen Tuuleen kirjoitettu ja sen hulvaton alaston nainen sopinee tähän joukkoon. Naisen edessä on villin näköinen kissa ja takana savuavia tehtaita ja lentokone - tässä on varmaan joku piilotettu sanoma.

Anita Backlund

Gallery owner Petri Nieminen has again compiled in his Art Pispala gallery the traditional January exhibition of Naïve art. There are about two hundred works from twenty artists in two rooms from the floor up to the ceiling. Among them are my linocuts as usual, and now there is even one quite big, colourful work with glitter: Lord of the Butterflies. Also new are the unframed linocuts. In this exhibition there is a lot of colour and warmth in the middle of the dark winter. Especially the works of several female artists attract me. Anita Backlund´s Three Villages is crisp and at the same time decorative. In Annukka Grönlund´s  painting Secret Garden there is to her so typical lush jungle behind. Petra Heikkilä´s Bride for the Farmer exudes tolerance and love. Aune Paulin´s In March epitomizes something very traditional Naïve art spirit: broad perspective, a lot of details, to the artist familiar landscape, which she perhaps has painted from her imagination. To me Aune Paulin (1925-2007) is a new acquaintance as a Naïve artist. She worked in her youth at Rörstrand´s porcelain factory and later a long time as an animation illustrator, and then she fell and broke her wrist. She started to paint her naivist works as late as in the 1970`s. Inevitably

Riitta Oittinen

Grand Moses comes to mind. Riitta Oittinen´s black and white ink drawings remind me of wood or linocuts, for example the funny Foxe´s Moon. Hannu Riikonen´s  Written in the Wind with it´s humorous naked lady could fit among the women artists. Between the hands of the woman there is a wild looking cat and in the background are some smoking factories and an airplane - there surely is some message here.

Petra Heikkilä

Hannu Riikonen

KAKSI SULKAA / TWO FEATHERS

Pispalan harjun yllä lentävä kanahaukka kaipasi vielä kuvaan jotain pientä aihetta. Tein pari linoleikkausta linnunsulista. Ehkä sulat ovat irronneet linnuista, joita haukka on ajanut takaa, mutta ei ole saanut kiinni.

The picture of a goshawk flying over the Pispala ridge required still something small on the sky. I made two small linocuts of feathers. Perhaps these came away off the birds, which the hawk chased after but didn´t  catch.